Enpä olisi uskonut, miten tuskallista oli irrottaa....
Lähetin eilen viimeiset kirjanpitotositteet 15 vuotta palvelleesta yrityksestäni, yhdestä rakkaasta lapsestani. Yllätyin niistä tunnereaktioista, mitä siitä sen jälkeen seurasi. Luulin jo käsitelleeni asiaa, mutta nyt siitä tuli todellista totta. Tunsin surua, ikävää ja kovan työnteon raskautta, Itkukin tuli muistoista, kaikesta yrityksen kanssa yhdessä tehdystä reissusta. Tunsin silti vapautta, onnellisuutta ja suurta kiitollisuutta elämän prosessista sekä ihanista kohtaamisista, asiakkaista, joiden kanssa olen yhdessä saanut nauraa, itkeä ja tuntea elämän onnistumista ja suurta rakkautta. Rakkautta elämää kohtaan, miten se joka hetkessä kuitenkin kannattelee, vaikka mieli ei aina siinä hetkessä samaa mieltä olekaan.
Sisimmässäni tiedän tehneeni oikean päätöksen. Olen kuunnellut intuitiotani ja päättänyt mennä elämässäni eteenpäin. Reilu vuosi sitten päätin vaihtaa työnkuvaani ihan hyvin menneessä firmassani ja lopettaa jossain kohtaa kaikenlaisten hierontahoitotöiden tekemisen ja vanhan toiminimen. Olin kasvanut monien opiskelujen myötä ulos vanhasta työroolistani eikä se enää tuottanut minulle sitä tyydytystä, mitä se joskus on ollut. Hieman turtuneista tunnelmista, oli aika hypätä ammattitaitoani vastaaviin saappaisiin.
Mutta eihän se heti niin yksinkertaista ollutkaan. Vanha piti vielä otteessaan ihan toimentulonkin takia. Sitten päätin kuitenkin muuttaa 150 km eripaikkakunnalle ja alkaa toteuttaa uutta unelmaani uudessa isommassa kaupungissa. Lapset olivat jo muuttaneet omilleen ja päätin parin vuoden takaisena sinkkunaisena aloittaa erilaisen elämän. Fyysinen muutto, firman muutto, uusia ihmisiä ja kuitenkin ihania vanhojakin asiakkaita kävi moikkailemassa. Äidin roolini alkoi hieman jäämään vähemmälle, vaikka ei sekään ole ollut niin helppoa irrottautumista erilaisen yksinhuoltajuuden taustalla. Lapset ovat kuitenkin isoja jo, ja opettelevat elämään omannäköistä elämäänsä.
Mutta nyt yksi lapsi, Kuntoutushoitola Terhi, joka syntyi aika raskaaseen elämänvaiheeseen, avioeron ja vanhan työpaikan irtioton aikaan, on nyt vuorostaan lentänyt pesästä pois. Ja vielä ihan mun omasta tahdostani. Vanha synnyttämäni yritys, onkin nyt erilaisessa elämänmuodossa. Verollisesti olen siitä vastuussa vielä kuusi seuraavaa vuotta, mutta toimintaa tämän lapsen kanssa ei enää ole. Jokin vanha jäi nyt taakse.
Oli pakko istua alas ja pysähtyä anatutumaan tunteiden virtaan. Kehollisesti olkapäät laskeutuivat alas, selän puolella munuaisten stressikireys alkoi helpottamaan, kannattelun taakka alkoi laskea ja rintaan tuli tilaa hengittää. Ihmisiä, jotka jollain tavalla olivat olleet yrityksen kanssa matkalla, vilisi muistoissa. Kiitos kuuluu myös heille, hekin ovat vapaita nyt.
Kaikenlainen elämänkaari: raskausaika, synnytys, kävelemään opetteleminen, juokseminen, aikuistuminen ja rauhoittumisen aika on nyt takana. Aikamoinen reissu on tullut tehtyä. Yritykselläkin on aikamoinen oma tarinansa. Tarina, jota ylläpidin 15 vuotta. Kiitos kiitos kiitos Kuntoutushoitola Terhi 🤍💛💚💙💎
Nyt on kuitenkin aika uudelle. Uusi yritys on perustettu toukokuun lopulla -22 ja vaikka sitäkin on tullut suunniteltua pitkään, tunnen, että vasta nyt, se sai tilaa ja vapautta tulla esiin omaan voimaansa. Ajatus uudesta toiminnasta alkoi edelleenkin kirkastumaan. Sitoutuminen uusiin suunnitelmiin vahvistuu ja stressi jostakin odottelusta ja uuden aikaansaamattomuudesta alkoi muuttumaan innokkuudeksi. Uusi virta alkoi hurjasti rullaamaan ja tunnen taas eläväni. Wau tätä elämää!
Just nyt tätä kirjoittaessani, energia kehossani alkoi valtaisasta virtaamaan, elämän ilo raikastuu ja lisää uusia ideoita pulpahtelee mieleen. Rohkeus ja sitoutuminen alkoivat nousta sekä itseluottamus, koska tiedän tehneeni elämässäni oikein. Nyt voin vapaasti panostaa uuteen, miettimättä vanhoja velvollisuuksia. Ihana upea vapaus. Osaanko ottaa vastaan ja sallia kaiken hyvän. Pitkästä odottelusta on kuitenkin palkitsevaa nauttia.
Nauttia uusista tuulista ja heittäytyä elämän virtaan. Kiitos ihana elämä ja kiitos uusi elämänmuutos! Ja kiitos itselleni, että olen kuunnellut sisintäni! Tämän uuden energian vapauduttua, tunnen jälleen riemua työntekoon ja olla enemmän auttavainen teille🤍💛💎
Elämän virrassa kulkeminen on parasta mitä tiedän just nyt! Jos vain jotain ihan mitä vain uutta suunnittelet, anna rohkeasti mennä. Elämä palkitsee kyllä. Meidän ei ole tarkoitus elää täällä koko elämää samalla tavalla vaan meidän kuuluu nauttia ja kokea uusia avartavia kokemuksia, mennä eteenpäin, vaikka vähän välillä pelottaakin.
Tsemppiä rakkaat ihmiset! Eletään tätä elämää yhdessä ja tehdään kaikille mahdolliseksi toteuttaa täällä omia unelmiaan. Halataan, kun tavataan.
Kaikella Rakkaudella, Terhi
🤍❤️💛💚💙💜💎